Rohkaisu työn loppuunsaattamiseksi
Tämä kehotus suorastaan ponnahti silmilleni Raamatusta aamulla, kun halusin hiljentyä Jumalan eteen. Muutamaa päivää aikaisemmin olin astunut jalalleni kiirehtien ja kävellyt siksi pari päivää keppien kanssa. Muutto on edessä ja tavaroiden määrää olisi vähennettävä huomattavasti. Asiaa on paljon jaettavaksi, enkä haluaisi mennä ohi sen, mitä Jumala on tarkoittanut. Ja nyt, tuo otsikko Raamatussa pysäytti minut.
Palasin Haggain kirjan alkuun. Sana elämään Raamattu kuvaa aikaa seuraavasti: ”Jumala oli antanut juutalaisille tehtäväksi Jerusalemin temppelin rakentamisen, kun he palasivat pakkosiirtolaisuudesta, mutta viidentoista vuoden kuluttua temppeli oli yhä kesken. Kansaa kiinnosti enemmän omien talojensa rakentaminen kuin Jumalan työn saattaminen loppuun. Haggai kehotti kansa laittamaan tärkeysjärjestyksensä kuntoon.” Merkitys -kohdassa vielä painotetaan, että ”Arjen keskellä tarvitsemme muistutuksen siitä, mikä on tärkeää. Saamme rakentaa Jumalan valtakuntaa siellä, missä olemmekin, elämällä todeksi hänen Sanaansa ja pysymällä uskollisina niille tehtäville, joita hän on meille antanut.”
”Tarkatkaa elämäänne! Te kylvätte paljon, mutta saatte vähän satoa. – oma sovellukseni: Teette videoita nettiin, mutta vain harva katsoo ja saa elämänmuutosta. – ”Palkkatyöläinen panee työnsä palkan reikäiseen kukkaroon…Te luulette saavanne paljon, mutta saatte vähän…Miksi? Koska juoksette kukin oman huoneenne hyväksi.” Minun ei tarvinnut ottaa kuin muutama juoksuaskel ja minut pysäytettiin. Naksahdus polven takana ja matka jäi siihen. Piti soittaa puolisolle, että tule noukkimaan minut tästä ja vie hierojalle, jolle olen matkalla. En voi astua jalalleni. Jälleen kerran osoitus siitä, että kaikki on armoa, jokainen askel, jonka saamme astua, jokainen ajatus, jonka saamme sanoitettua.
Selitysteos jatkaa: ”Mitä enemmän kansa näki vaivaa omaksi hyväkseen, sitä vähemmän se sai aikaan, koska se laiminlöi hengellisen elämänsä.” Jumala puhuu -kirja sanoi jo muutama päivä sitten: ”Älä laiminlyö näitä hetkiä…. tule yhteyteeni… liitä oma voimattomuutesi rajattomaan voimaani.”
Oman huoneen asiat, asunnon osto ja myynti, luopuminen ja uuden odotus sekoitti hetkeksi pakan. Olin kaiken muun pikasiivouksen tohinassa laittanut Raamattuni hyllylle sellaiseen paikkaan, etten pariin päivään löytänytkään sitä. Poissa näkyvistä, poissa mielestä – sanonta on joskus valitettavan totta.
Minäkin olen selvästi saanut kutsun Jumalalta elävöittää uudelleen naisten keskustelupiiri-idean kolmenkymmenen vuoden takaa. Koronan iskiessä maahamme ja rajoitusten lisääntyessä, on yhä tärkeämpää tavoittaa ihmisiä, erityisesti pienten lasten äitejä pienissä ryhmissä, vaikka vain muutama kerrallaan.
Jo muutaman vuoden olen kantanut tätä näkyä uudelleen sydämessäni. Tämän vuoden alussa olen saanut olla kahdessa lehdessä haastateltavana ja radiossa pari kertaa puhumassa, mutta työ on kesken. Profeetta Haggai sai kehotuksen kysyä hallitsevilta ja kansalta, ”Kuka teidän joukossanne on jäljellä niistä, jotka näkivät tämän temppelin entisessä kunniassaan? Miltä se näyttää teistä nyt? Eikö se ole tyhjän veroinen teidän silmissänne? Mutta nyt ole luja Serubbaabel, ole luja Joosua. Ole luja koko maan kansa, sanoo Herra, ja tehkää työtä, sillä minä olen teidän kanssanne.” Ja jälleen selitysteos tulee avuksi: ”Jumala tahtoo muuttaa maailmaa omiensa kautta, sillä he ovat hänen lähettiläitään. Hän on antanut jokaiselle tehtävää seurakunnassa, työpaikalla ja kotona. Seurakunnan yhteinen usko tukee meitä silloinkin, kun omat voimamme ovat vähissä.” Toisen luvun kahdeksas ja yhdeksän jae vakuuttaa, että Jumalan ovat hopea ja kulta ja että temppelin myöhempi kunnia on oleva suurempi kuin aikaisempi” ja jälleen selitysteoksen sana puhuttelee.. ”Hän antaa tarvittavat voimavarat, mutta työhön tarvitaan myös halukkaita tekijöitä. Haluammeko me tehdä Jumalan työtä omalla paikallamme? Tähän lisäisin omalla paikkakunnallamme.
Toisen luvun lopussa Jumala kehottaa kysymään, onko aitassa enää siementä? ja jatkaa samaan hengenvetoon, ”Mutta tästä päivästä lähtien minä annan siunauksen.” Ja jälleen kerran selitys vahvistaa, ”Kansa valoi uuden temppelin perustukset, ja Jumala siunasi sitä välittömästi. Siunauksen voimaa ei tarvinnut odottaa rakennustyön valmistumiseen asti. Usein Jumala rohkaisee ja tukee meitä heti, kun otamme ensimmäisiä kuuliaisia askeleita. Hän siunaa mielellään.” Loppuhuipennuksena 2:23 Minä otan sinut… Sinut minä olen valinnut. Jumala on valinnut meistä jokaisen (Ef. 1:4) . Se auttaa ymmärtämään , miten suuri arvo meillä on Jumalan silmissä, ja rohkaisee meitä tekemään työtä hänelle. Sen muistaminen myös auttaa silloin, kun lannistaa”.
